Ulkoverhouksen huolto-opas

SEINÄT KOTISI SUOJANA - Ulkoverhouksen huolto-opas

1. Kenelle tämä opas on tarkoitettu?

Tämä opas on tarkoitettu puulla verhoiltujen talojen omistajille. Opas auttaa sinua huolehtimaan talosi ulkokuoresta niin, että talosi säilyttää arvonsa pidempään ja ulkoverhouksen huoltotarve vähenee.

Opas tarjoaa selkokielistä tietoa puuverhouksen yleisimmistä ongelmista, niiden syistä sekä ongelmien ehkäisystä. Opas selvittää, miten pidät silmällä talosi ulkoverhousta, jotta ongelmiin voidaan reagoida ajoissa. Opas kertoo myös, miten ongelmia voidaan ratkaista.

Neljänneltä sivulta löydät tarkistuslistan, jonka avulla voit itse tutkia talosi ulkoverhouksen kunnon ja todeta mahdollisen
huoltotarpeen.

2. Ulkoverhous suojaa kotiasi

Kotisi ulkoverhous koostuu maalipinnasta, lautaverhouksesta, alla olevasta tukirakenteesta sekä tuulensuojalevyistä. Tämä verhousrakenne suojaa kotisi eristeitä ja kantavia rakenteita.

Maalipinta ei ole vain väri talosi pinnassa, vaan sen tärkein tehtävä on suojata koko alla olevan puuverhouksen rakennetta. Mikäli verhouksen maalipinta rikkoutuu, voivat kosteus ja homekasvustot vaurioittaa koko verhousrakennetta. Jos maalipinta rikkoutuu ja verholaudat kostuvat, toimii tuulensuojalevy viimeisenä lukkona talosi sisärakenteiden ja kosteuden välillä. Tämän vuoksi tuulensuojalevyn on oltava tiivis, ettei se päästä vettä sisäänsä, mutta kuitenkin hengittävä, jotta mahdollinen kosteus pääsee haihtumaan. Tuulensuojalevy myös suojaa eristeitä kosteudelta rakennusvaiheessa, jos seinät ovat auki useamman päivän ajan.

3. Ulkoverhouksen kunnossapito

Puisen ulkoverhouksen huoltomaalausta suositellaan 10 vuoden välein, jotta seinien kunto pysyisi hyvänä pitkään. Mikäli huoltomaalausta ei tehdä riittävän usein ja huolellisesti, on seurauksena yleensä puuverhouksen rappeutuminen, joka näkyy maalipinnan hilseilynä sekä puun tummumisena, kostumisena ja halkeiluna. Pitkitetty huoltomaalausväli johtaa usein siihen, että vahinko on jo tapahtunut ja maalauksen sijasta joudutaan uusimaan koko verhousrakenne.

Yleisimmät vaurionaiheuttajat

Suurin maalipintaa kuluttava tekijä Suomessa ovat voimakkaat sääolosuhteiden vaihtelut. Maalipinnan on kestettävä kuumaa auringon poltetta, tuulen puhaltamaa irtoainesta, vesisateita epäpuhtauksineen sekä pakkasta ja jäätymistä. Säätekijöistä merkittävimpiä vaurion aiheuttajia ovat auringon valo ja vesi. Auringon valo hajottaa puun rakennetta, ja aiheuttaa lämpöliikettä varsinkin tummilla pinnoilla. Tämän seurauksena maalipinta rapistuu ja puuverhouksen kunto ja kestävyys heikkenevät. Sadevesi ja ilmankosteus taas aiheuttavat puuhun imeytyessään kosteuselämistä, lahoamista ja halkeilua.

Puuverhouksen liiallinen kostuminen on omiaan luomaan edellytykset erilaisille sienikasvustoille. Sienikasvustot hajottavat puun solukkoa ja värjäävät puun pinnan, minkä vuoksi pinta vaatii yleensä perusteellisen hionnan, ennen kuin huoltomaalaus voidaan tehdä. Levinneet sienikasvustot voivat pahimmillaan pilata myös talon sisärakenteen, ellei huoltoa tehdä ajoissa.

Myös rakenteelliset ongelmat aiheuttavat usein päänvaivaa puuverhouksissa. Kosteutta on lähes mahdoton pitää kokonaan poissa, joten on erityisen tärkeää, että ilmanvaihto seinien välissä toimii. Kun ilma kiertää, seinä kuivuu nopeasti, eikäkosteus pääse aiheuttamaan haittoja. Tyypillisiä rakenteellisia ongelmia ovat muun muassa huono kosteuden eristys, vähitellen tapahtuva maanpinnan kohoaminen tai talon liian matala sokkeli. Nämä tekijät ovat omiaan aiheuttamaan maan pinnasta nousevan kosteuden siirtymistä seinän rakenteisiin, joka johtaa usein verhouslautojen alareunan halkeiluun, lahoamiseen ja homehtumiseen. Etenkin pystysuuntaisen puuverhouksen ensimmäiset kosteus- ja lahovauriot löytyvät yleensä verhouksen alaosasta, koska kosteus imeytyy nopeasti syvälle puun sisään laudan leikkauspinnasta. Myös ikkunoiden listoitukset ja muut liitoskohdat saattavat päästää kosteutta verhouksen väliin ja ovat siksi mahdollisia vauriokohtia.

Kosteusvauriot voivat lähteä myös talon sisätiloista jos kosteiden tilojen tuuletusta ei ole suunniteltu huolella. Nämä ongelmat ovat yleisiä erityisesti vanhoissa puutaloissa, joiden sisätiloihin on uudisrakennettu sauna ja pesutilat, mutta tilojen tuuletusta ei ole suunniteltu kunnolla. Jos talossa on rakenteellisia ongelmia, edes uusi hyvin tehty puuverhous ei ole välttämättä kestävä ratkaisu ja kallis huolto voi olla edessä jo muutaman vuoden kuluttua.

Huoltotarpeen tunnistaminen

Etenkin puulla verhoillun rakennuksen seinät vaativat usein huoltoa, ja siksi seinien kunto on syytä tarkistaa aika ajoin. Yleensä huolto tarkoittaa pinnan raappausta ja huoltomaalausta. Ensimmäinen merkki huoltotarpeelle on viime huollosta kulunut aika. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että talo olisi huoltomaalattava vähintään 15 vuoden välein. Suositeltu maalausväli on 10 vuotta.

Milloin viimeksi tarkistit talosi seinäverhouksen kunnon? Paras työkalu oman talosi ulkokuoren huoltotarpeen tunnistamiseen ovat omat silmäsi. Alta löydät listan, jonka avulla voit selvittää nopeasti kotisi puuverhouksen huoltotarpeen.

Puuverhouksen huoltotarpeen tarkistuslista

Maalipinnan kunto:
Onko maalissa halkeamia?
Hilseileekö maali irti?
Onko puupinta maalin alla tummunut tai nuhjuinen?
Tuntuuko puu vettyneeltä tai pehmentyneeltä?

Puuverhouksen alaosa:
Onko verhouksen alalaidassa halkeamia tai lahovaurioita?
Ovatko lautojen leikkauspinnat vettyneet tai pehmeät?
Onko leikkauspinnan maali irtoillut?

Ikkunat ja muut saumakohdat:
Ovatko ikkunoiden saumat tiiviit?
Näkyykö ikkunoiden reunoilla kosteusvaurioita tai halkeamia?
Ovatko ikkunalistat ja muut listoitukset ehjät?
Onko listojen maalipinta ehjä?
Pääseekö sadevesi listojen alle?

4. Ulkoverhouksen uusiminen

Uusi verhous antaa kodillesi kasvojenkohotuksen

Verhouksella voit vaikuttaa talosi ilmeeseen, mikä kannattaa pitää mielessä, jos verhous tarvitsee uusia. Saman talon verhouksessa voidaan käyttää sekä vaaka- että pystysuuntaista verhousta ja näin luoda talolle tyylikäs uusi ilme. Useimmiten ”kasvojenkohotus” toteutetaan verhoilemalla talon alaosa vaakaverhouksella ja hieman kattokolmion alapuolelta vaihdetaan pystysuuntaiseen verhoukseen. Vaaka- ja pystyverhousta sekä eri värejä yhdistelemällä saadaan aikaan komeita ratkaisuja perinteisen yksivärisen pystyverhouksen sijaan.

Verhouksen suunnalla voidaan vaikuttaa talon antamaan vaikutelmaan sen korkeudesta tai leveydestä. Korkeassa ja kapeassa talossa suositellaan käytettäväksi vaakaverhousta antamaan talosta leveämpää vaikutelmaa. Matalissa ja leveissä taloissa taas suositellaan käytettäväksi pystyverhousta, jolla saadaan talo näyttämään korkeammalta.

Uusi ei ole automaattisesti hyvä

Uusi verhous ei aina tarkoita hyvää verhousta. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat viime vuosina paljon käytetyt liian ohuet verhouslaudat. Mitä ohuempi käytetty verhouslauta on, sitä tärkeämpää on hoitaa rakennustyö, maalaus ja jälkihoito huolella. Ohut lauta on usein edullisempi vaihtoehto ja siksi houkuttava, mutta pitää muistaa, että ohut lauta ei anna anteeksi rakentamisessa ja huoltomaalauksessa tapahtuneita virheitä läheskään yhtä hyvin kuin paksumpi lauta.

Mikäli rakentamisessa tehdään virheitä ja kosteus pääsee seinärakenteiden väliin, imee ohut lauta kosteuden huomattavasti tehokkaammin kuin paksu lauta. Tämä taas johtaa seinäverhouksen eliniän merkittävään lyhenemiseen ja tihentyneeseen huoltoväliin. Monesti puisen seinäverhouksen lyhentynyt huoltoväli onkin seurausta edellisessä luvussa mainituista rakenteellisista ongelmista.

5. Vaihtoehto perinteiselle puuverhoukselle

Perinteinen puuverhous on usein toimiva ja kaunis ratkaisu, mutta sen rakentaminen vaatii tarkkuutta ja osaamista. Lisäksi puuverhous tarvitsee huoltoa tasaisin väliajoin. Jos kuitenkin haluat mahdollisimman kestävän ja juuri sinun tarpeisiisi sopivan ratkaisun edullisesti, kannattaa tutustua myös muihin vaihtoehtoihin.

Yksi pätevimmistä vaihtoehdoista puiselle seinäverhoukselle on vinyylikloridista valmistettava seinäverhous. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa jo puolet uusista pientaloista verhoillaan vinyylikloridilla. Myös Suomessa sen suosio seinäverhousmateriaalina kasvaa jatkuvasti. Syy suureen suosioon on lähes olematon huollon tarve.

Erona puuverhoukseen on tietysti se, että vinyyli ei ole puuta. Mikäli kuitenkin haluat puutalosi verhouksen näyttävän luonnolliselta, on tarjolla myös puukuvioituja vaihtoehtoja, jotka erottaa oikeasta puusta vain hyvin läheltä katsomalla tai materiaalia kädellä kokeilemalla. Puukuvioinen verhous onkin yleensä kaikkein luonnollisin valinta puutaloon.

Huolloksi riittää pelkkä pesu

Vinyylikloridi materiaalina tarjoaa lukuisia hyötyjä, joita puu ei voi tarjota. Se on kestävä rakennusmateriaali, joka ei vaadi juurikaan huoltoa tai maalausta, ja säilyy silti uudenveroisena vuosikymmeniä eteenpäin. Materiaali ei ime kosteutta, likaa tai saasteita, kuten puu ja muut huokoiset materiaalit. Sen voi myös pestä helposti vaikka painepesurilla. Läpivärjäyksen ansiosta sen väri ei haalistu missään olosuhteissa. Vinyyli kestää hyvin myös rakenteellisia ongelmia ja kovia säänvaihteluita. Pelkkä pesu riittää pitämään vinyylikloridiverhouksen kauniina ja kestävänä.

Paloturvallinen ja helppo asentaa

Vinyylinen seinäverhous on kevyen rakenteensa vuoksi helppo asentaa. Asentaminen tapahtuu normaalin puuverhouksen tapaan seinäpohjaan kiinnitetyn ruoteutuksen päälle, minkä vuoksi seinäpohjan ja vinyylin väliin jää ilmankiertoa varten rako. Vinyyli toimii siis aivan kuin sadetakkina talolle ja näin seinä hengittää tehokkaasti.

Vinyyli on korkean syttymislämpötilansa ansiosta myös paloturvallinen valinta. Se myös säästää ympäristöä, koska sitä ei tarvitse huoltaa ja uusia tasaisin väliajoin. Huoltovapaudesta kertovat parhaiten valmistajien myöntämät useiden vuosikymmenien takuut.

Takaisin sivun alkuun